Kurssi oli kokonaisuudessaan todella kiva, mielenkiintoinen ja erilainen verrattuna muihin kuviskursseihin. Opin ainakin käyttämään kameraani vähän paremmin. Opin myös kärsivällisyyttä kameran kanssa, vaikka usein turhaudun kaikkiin teknisiin laitteisiin. :D Turhautumista oli myös joidenkin kuvaustehtävien kanssa, kun ei meinannut löytyä tarpeeksi aikaa tai sopivaa hetkeä kuvaamiselle. Kaikki kuvaustehtävät olivat erilaisia ja kivoinpia olivat ehkä Ruoholahden tehtävä ja klassikkokommentti tehtävä. En ole aikaisemmin paljoa kuvaillut muutakun kännykällä ja kamerallakin pääosin vain ulkomaanmatkoilla ja muissa erikoistilanteissa. Nyt jaksan ehkä jatkossakin ottaa kameran useammin mukaan myös arkisempiin tilanteisiin.
- Kiitos hauskasta ja erilaisesta kurssista
Palapelitila-tehtävässä olisi voinut kuvata huonetilaa joko leveämmältä tai korkeammalta alueelta, jolloin tehtävän idea eli kolmiulotteisuuden korostaminen normaalinäkökenttää suuremmalta alueelta olisi tullut vielä paremmin esiin. Yksityiskohtien runsaudessaan tässä työssä tosin riittää katseltavaa näinkin. ☺
VastaaPoistaLähtökohtasi surrealistiseen työhön oli hauska oivallus – seinä- ja lattiapintojen sekoittaminen katsojan mielessä. Valaistuksella ja/tai värisäädöillä olisi voinut vielä lisätä kuvaan jonkinlaista tunnelmaa: salaperäisyyttä, epätodellista, leikkisyyttä… Nyt kuvien valaistus on varsin arkinen ja tasainen. Tiivis rajaus alleviivaa teossarjasi idea, ja siksi kakkoskuvan reunoilla näkyvien esineiden (jotka paljastavat suunnilla kikkailun) poistamista olisi vielä voinut harkita.
Pidän kovasti klassikkokommentistasi – siinäkin lopputulos on melko yksinkertaisin keinoin toteutettu, mutta voimakas ja idean esiintuova. Kuvarinnastuksesi Evansin työhön herättää kysymyksiä tyttöyden, tyttöelämänvaiheen elementeistä, ajatuksista, kysymyksistä ja sidonnaisuudesta aikaansa. Mitä samaa, mitä erilaista on 2010-luvun ja 1930-luvun tyttöjen maailmassa? Mallillasi on kuvassa häkellyttävän samankaltainen, intensiivinen katse kuin Evansin työssä. Taustakin on hyvin valittu, niukka mutta levollinen, ihmishahmolle tilaa jättävä ja silti struktuuriltaan mielenkiintoinen.
Yökuvia olet postannut vain kaksi – harmi! Niistä alempi toimii minusta kuvana paremmin – ylemmän kuvan kyltin teksti on toki huvittava, mutta visuaalisesti kuva ei ole yhtä antoisa ja salaman välähdys latistaa kuvan tilallisuutta sekä peilissä että tekstikyltissä.
Päivän kuvat ovat tallenteita arjestasi, ja niiden ote on dokumentaarinen. Visuaalisia suosikkejani ovat esimerkiksi 1. Ja 2.9. sekä 20.8. postatut kuvat.
Henkilökuvatehtävässä yhteiskuvanne on ehdottomasti upea ja lämmintä ystävyyttänne kauniisti ja ajattomasti korostava. Värisävytyksen takia muut kolme kuvaa muodostavat oikeastaan oman kokonaisuutensa. Lämmin ilta-auringon valo korostaa kauniisti mallisi hiusten sävyjä kahdessa kuvassa. Saippuakuplakuvassa valo on karannut jo mallin taa (tai horisontin taa), joten kasvot jäävät vähän sinertävien varjojen joukkoon. Tausta on melko levoton. Iloisten saippuakuplien värejä olisi voinut korostaa ja rajata kuvan lähemmäs kasvoja, niin tämäkin kuva olisi tuonut enemmän uutta kuvakokonaisuuteen.
Ruoholahtikuvia sinulla on paljon, ja niistä suosikikseni nousee Urbaanit rakenteet. Sommittelu on tiukkaa ja tarkkaa, värit vahvoja ja kontrastit komeita!